Kasvaa aikuiseksi. Todella aikuista ainakin tämä uuden blogin aloittaminen. Vanha blogi (hyvaksyn.blogspot.com) kävi tylsäksi. Kärsivällisyyteni on jotakuinkin oravan luokkaa. Aikuisuuden merkki, sepä se.
Joululomalla mietin, mitä aikuisuuden merkkejä voisin itsestäni löytää. Vakituinen työ ja kiva asunto nyt ainakin. Ei lapsia, ei autoa, ei rivitaloa. Ei farmariautoa, ei näköpiirissä muuttoa espooseen. Ei parisuhdetta. Mutta onko parisuhde aikuisuuden merkki? En usko. Ehkä sen puuttumiseen suhtautuminen on. Ennen ajattelin, että kyllä se oikea prinssi Rohkea kohdalle sitten osuu kun aika on siihen sopiva. Se aika alkaa hei kohta loppumaan! En ehdi hankkimaan lapsia tai häitä tai kultaista noutajaa! Nyt on kiire!
No ei vaan. Ei tässä mikään kiire mihinkään ole. Oikeasti. Mihin muka kiire olisi, valmiissa maailmassa.
Joululomalla mietin, mitä aikuisuuden merkkejä voisin itsestäni löytää. Vakituinen työ ja kiva asunto nyt ainakin. Ei lapsia, ei autoa, ei rivitaloa. Ei farmariautoa, ei näköpiirissä muuttoa espooseen. Ei parisuhdetta. Mutta onko parisuhde aikuisuuden merkki? En usko. Ehkä sen puuttumiseen suhtautuminen on. Ennen ajattelin, että kyllä se oikea prinssi Rohkea kohdalle sitten osuu kun aika on siihen sopiva. Se aika alkaa hei kohta loppumaan! En ehdi hankkimaan lapsia tai häitä tai kultaista noutajaa! Nyt on kiire!
No ei vaan. Ei tässä mikään kiire mihinkään ole. Oikeasti. Mihin muka kiire olisi, valmiissa maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti